sunnuntai 14. lokakuuta 2007

Ave Roy, Morituri Te Salutant!



Puuuuuuh, taidan elää jonkinlaista painajaista juuri tällä hetkellä. Kyyhötän kämpässäni, ...jonka aina aurinkoisen lämpöiseltä takapihalta löytyy muuten uima-allas allasbaareineen ja jonka vuokraan sisältyy mm. päivittäinen siivous, kaapelitöllö, netti... ja vessapaperit ja joka sisustukseltaankin vastaa omia mieltymyksiäni... Ai mitäh, olen siis jo kertonut tämän? Pitikin tosin sanoa, että kyyhötän siis yksin kämpässäni, kulmasohvan nurkassa vain läppäri seuranani samaan aikaan, kun Suomen maajoukkue vääntää Brysselissä elintärkeässä EM-karsintamatsissa Belgiaa vastaan.

Mietin viikolla josko olisin lentänyt väijymään tätä matsia Pattayalle todennäköisesti siihen ainoaan baariin, joka tässä maassa tuon kyseisen pelin pystyy näyttämään. Propsit vain heille, lentämättä kuitenkin jäi. Nyt joudun siis tyytymään Radio Suomen haperaan radiostreamiin, ja pää alkaa hajota, kun ei ole mitään varmaa tietoa miten jannut hommaa hoitaa, kun sitä ei omin silmin pääse näkemään. Come On Huuhkajat! Elämässähän ei ole juuri muuta tärkeää, kuin futis, mutta se on sitäkin tärkeämpää ja nyt tuntuu, että ”sitäkin” ollaan itseltäni riistämässä. Ei oo heleppoo...

”Säätiedotus merenkulkijoille.... Perämeri: lounaistuulta 16 metriä sekunnissa...selkämeren pohjoisosa ja Merenkurkku: lounaistuulta 14 metriä sekunnissa... Korkeanpaineen selänne kulkee Suomen yli itään... Matalapaine liikkuu kohti Huippuvuoria.”

Niin joo, ajattelin liitellä tähän väliin merisäätiedotuksia, ne kun ovat varmasti lukijoille vähintään yhtä tärkeitä kuin itselleni täällä. Pelin seuraamistahan ne eivät tietenkään...

”...Bengtskäär neljä metriä sekunnissa, kaakko kolme...”

...haittaa, mitä ne nyt pyörivät tuossa pelin ollessa parhaillaan käynnissä keskeyttäen selostuksen jne. Pattayalle ajattelin tosiaan lentää käymään, mutta kun on taas tullut kuopattua kalkkuja ämpärikaupalla – ehei, ei peleissä vaan jokseenkin kaikkialla muualla (Black moon partyissa ja sen sellaisissa), niin jäi tuo reissu tekemättä kun ei fiiliskään ollut ihan korkeimmillaan enää eilen. Se on muutenkin jokseenkin käsittämätöntä, kuinka tietämättömät sanovat täkäläisen hintatason olevan alhainen. Itse, kuten myöskään nälkävyötään kiristämään jatkuvasti joutuva rahapussini eivät ainakaan tällaisia kommentteja ymmärrä, joten hushus vääräuskoiset.

”...Valassaaret neljä, Kallas viisi, lounas kolme...”

Mutta mitäs tuosta, se vähä mitä olen ehtinyt kuulemaan ja mitä selostaja on ehtinyt muilta löpinöiltään kertomaan, mitään hätää meillä ei kentällä ole. Jaahas, mitäs nyt..? Suomi murtautuu juuri Eremenkon johdolla rankkarialueelle ja veto lähtee...

”*Piip, piip, piip, piip, piip* Vuorossa aikamerkki ja kello 23:n uutiset. Studiossa...”

No, voi prrrrkl! Ei kannata varmaan hätääntyä, peli on hyvässä käynnissä, mutta kerrotaan nyt tällä jälleen selostuksen katkaisseella hiiiiiiirvittävän pitkällä uutistauolla - joka tuskin lukijoita ärsyttää, sen enempää kuin itseänikään kuten lukijat todennäköisesti arvaavatkin - omia uutisiani. Voin nimittäin vahvistaa huhun, että suurelle yleisölle tuntematon nimi, mutta Las Vegasissa legendaarisen maineen hankkinut ja viime vuosikymmenellä noin 45 miljoonaa pokerilla ja nopilla voittanut, Archie Karas, ei – painotan sanaa ei – ole hävinnyt tuota mainittua summaa minulle. Jo(i)llekin hän on onnistunut sen kuulemma donatoimaan viimeistä senttiä myöten, mutta ei siis minulle. Onneksi tämäkin tuli nyt tehtyä selväksi, ettei ketään vaan jää vaivaamaan. Oikeastaan mitään muuta kerrottavaa ei tähän väliin olekaan. Olen ollut yhtä laiska pelien suhteen kuin aiemminkin ja varsin rajallisen vapaa-aikanikaan käytöstä ei nyt ole oikein raportoitavaa. (Eli toisin sanoen tämä oli jokseenkin yhtä hyödyllinen ja ajatuksia herättävä blogi-päivitys kuin aiemmatkin... )

------------

Jaaaaaaaaaaaaaaauuuuuuuuuuuuuuuuuuu! Alpeille, Alpeille, Aaaaaaaalpeille! 0-0 ei todellakaan ollut mikään unelmatulos, mutta se pitää hienoisesti edelleen niin Suomen EM-kisahaaveet kuin oman ensi kesän matkan kisoja seuraamaan elossa, joten uskoa ei ole menetetty. Matsit jäljellä Azereita ja Portugalia vastaan ja kun ne hoidetaan ja muut pelaa vähän ristiin, niin kisoissahan tässä ollaan. Olisit ”Daja” silti voinut pistää sen pallon maaliin... Ja haista sinäkin tuomari...

Ave Roy, Morituri Te Salutant! – Terve Roy (Hodgson), kuolemaan menevät (/ puolestasi kuolevat) tervehtivät sinua!


Ei kommentteja: