Oh shit, se on suomea

Ei oikein jaksa pelata. Ei itse asiassa oikein jaksa tehdä mitään. Ja mitä tänään voisikaan tehdä? Arvon kuningas, ei Litmanen vaan Thaimaan kuningas, Bhumibol Adulyadej, viettää synttäreitään joten mm. kaikki baarit pitävät ovensa kiinni.

Joten ei muuta kuin hip, hip hurraa! Long live the King ja kehitysyhteistyön avulla kehitysapua tänne ja äkkiä - mielellään nestemäisessä muodossa!

No joo, ei tämä mikään valtaisa katastorffi ole... sillä ihmiset ovat vakuutelleet ja yrittäneet rauhoitella vapisevaa olemustani sillä, että huomenna kaikki palautuu taas ennalleen ja ovet aukeavat... Ei vaan, rehellisyyden nimissä on jotenkin sellainen tunne, että kunkku voisi viettää juhliaan vaikka seuraavat pari viikkoa, pitäen kaiken maailman baarit ja menomestat kiinni tämän ajan.

Olen aika väsynyt. Sen verran tässä on nyt tullut ”liikuttua”, että itse ainakin aion pitää varsin matalaa profiilia seuraavat ajat ja pelkästään ”grindata” (pelata yötä päivää) neljän seinän sisällä. Joku voisi olla otettu, kun kaikki tuntuvat tuntevan, mutta itselläni on vähän olo kuin sananlaskun apinalla: ”kaikki tuntevat apinan, mutta apina ei tunne ketään.” Tosin olo on ollut täällä alusta asti ihan sama. ”Aika” tiuhaan täällä länkkärit vaihtuu ja kun monet thaikut tekevät työtään "naama kadulle päin" ympäri vuorokauden, niin ne ovat kyllä oppineet tuntemaan mut väkisinkin ja joissain baareissa ollaan päästy jo tilanteeseen, jossa mä en annakaan tippiä (kuten teen 95% eri tilanteissa), vaan baarin työntekijät tippaavat mua, jotta kävisin useammin juomassa sen... vesilasini. On alkanut vähän ahdistamaan taas, kuten joka puolella ”maailmaa” tähän asti pysyttyäni paikalla sen kolmisen kuukautta. Että poppoppoo ja silleen.

I'm just an average guy with an average life
I work from nine to five, hey hell I pay the price
But I want is to be left alone in my average home
But why do I always feel like I'm in the Twilight Zone

I always feel that somebody's watchin' me
And I have no privacy
I always feel that somebody's watchin' me
Is it just a dream?

When I come home at night
I bolt the door real tight
People call me on the phone I'm trying to avoid
Well, can the people on TV see me or am I just paranoid

When I'm in the shower, I'm afraid to wash my hair
I might open my eyes and find someone standing there
People say I'm crazy, just a little touched
But maybe showers remind me of Psycho too much
That's why...

I always feel like somebody's watching me
Who's playing tricks on me
I always feel like somebody's watching me
Tell me it can't be

I don't know anymore
Are the neighbors watching me
Well is the mailman watching me
And I don't feel safe anymore, oh what a mess
I wonder who's watching me now?
Who?
The IRS?

I always feel like somebody's watching me
Who's playing tricks on me
I always feel like somebody's watching me
I can't enjoy my tea! (Kiitos kahvia mulle mieluummin.)

Nyt olen vielä aivan varma jonkun käyneen viimeisen kolmen päivän aikana kämpässäni tutkimassa elämääni(?) ollessani muualla syömässä. Mitään täältä ei tietysti ole viety, eikä täällä muutenkaan mitään varkaita ole, mutta vähän kiinnostaisi mitä täällä poissa ollessani tapahtuu. Toisaalta muutama päivä sitten heräsin siihen, kun oven takana oli pari heppua maalipurkkien kanssa, että tultiin nyt maalaamaan sun kämppääsi. Aha. Pattayalla taas muistan kerran heränneeni siihen, kun joku vanhempi nainen keräili kaikessa rauhassa tyhjiä pulloja mun kämpästä (Tiedä sitten mistä se oli saanut käsityksen, että niitä voisi minun asunnostani löytyä.), että just, näin meillä täällä, ei ihan pienistä jaksa enää alkaa ihmettelemään. Eikä tuo nyt oikeasti haittaa, vähän olen vain utelias.


Kohtuu kosteilta synttäreiltä alkoi jonkinlainen ”lucky season”, joka myös sai itseni miettimään lisää, josko sitä vaihtaisi ainakin vähäksi aikaa maisemia. Aiemmin nimittäin yhden käden varpaat ovat riittäneet laskemaan tapaamieni suomalaisten määrän täällä. Vaikka olen aika hyvin tietoinen mistä niitä löytyy, ei vain ole syystä tai toisesta kiinnostanut pätkääkään käydä tapaamassa. Silloin tällöin käynti Mcdonald’sissa on riittänyt mulle lievittämään mahdollista suomi-kaipuuta. (Tosin tämä globalisaation suunnannäyttäjä teollisine, lihottavine paskoineen meni nyt hetkeksi boikottiin kuultuani siellä joululaulun.) Koska huomasin synttäreideni muodostuvan varsin kosteiksi sateen(!!!) vuoksi ja ollessani vähän ”korvessa”, eksyin pitämään sadetta baariin jossa ei ollut itseni lisäksi kuin kaksi asiakasta ja näistä tietysti toinen oli suomalainen homo ja toinen hänen thaikkupoikakaverinsa viettämässä omia synttäreitään. Että just. Ihan ok tyyppi, ei siinä mitään, mutta sateen loputtua karkasin kuitenkin paikalta.

Heti seuraavana päivänä tapasin toisen sankarin ja hepun jutut olivat kyllä sitä luokkaa, että siellä Suomessa on kaiketi ollut varsin hyvä sienisyksy... Jotta onneni olisi täydellistä, jouduin paria päivää myöhemmin viettämään lisää aikaa tämän helvetin ameeban ja hänen kaverinsa kanssaan. Noh, kukin meistä taaplaa tavallaan, mutta voisi sitä nyt vittu vähän miettiä omia juttujaan, käytöstään, muiden kunnioitusta ja omien syiden mielekkyyttä tulla tänne asti. Että ugh, jos täällä alkaa tulemaan ahdasta niin nostan kytkintä.

Oikeasti en kyllä varmaankaan ole menossa mihinkään, kun en tiedä mihin menisin. Ja toisekseen pitää taas taikoa ensin vähän rahaa, jotta olisi mielekkäämpää muuttaa. Ensi viikolla olisi ollut hyvä hetki lähteä käymään jossain naapurimaassa, kun on joka tapauksessa tehtävä ”Visa run”, uusiakseni viisumini. En oikein tiedä mihin täältä noita reissuja tehdään, mutta eiköhän sitä johonkin pääse piipahtamaan. Viime kuussa kävin vain ostamassa yhden kuukauden lisäaikaa saaren toiselta laidalta ja silloin olin jo menettää koko passini, kun äijä uhkasi leikata sen kahtia... Hieno mies.


Mutta niin, kun en tiedä mihin mennä, niin taidan tosiaan tämän kuukauden keskittyä vihdoin ja viimein pelaamiseen. Hiukan kyllä kiinnostaisi tuollainen Ville Wahlbeck tyyppinen ratkaisu, josta hän kirjoitti joskus sata vuotta sitten blogiinsa niin osuvasti, että satuin ottamaan sen jo silloin talteen:

”Jos Valamossa tai Athos-vuorella olisi pokeriluostari, vetäytyisin munkkielämään, kasvattaisin pitkän parran ja hakkaisin muiden munkkien kanssa korttia läpi yöt (netissä, masturboiden aina ässäparin saadessani). Vapaa-ajalla lukisimme David Sklanskya, polttaisimme suitsukkeita ja maalaisimme kauniita ikoneita pelikorteista...”

Ja tuo sen takia, että ”ihmissuhteet ovat hanurista, olen tullut siihen tulokseen. Ihmissuhteet ovat hankalia, arvaamattomia, täynnä väärinymmärryksiä, epäluuloa, hukattuja toiveita ja perustamattomia unelmia. Toisin sanoen, ihmissuhteet eivät toimi.” Enpä voisi nimittäin tuotakaan enempää allekirjoittaa, olinpa sitten missä päin maailmaa tahansa, kavereiden, perheen tai kenen ikinä hyvänsä kanssa. Mutta väliäkö noilla, nyt grindataan. Pistetään tavoitteeksi pelata vaikka loppukuun aikana 40k kättä ja tehdä helvetisti rahaa. Aika paljon mulle, kun viime kuussakaan ei tullut kuin 35 000 hanskaa ja luulin jo silloin pelanneeni paljon. (Tunteja tuostakaan ei paljoa tullut, kun vetelin läppärin näytöllä 7 shorttipöytää yhtä aikaa, nähden aina yhden pöydän tapahtumat kerrallaan.)

Jeespoks, hyvää itsepäisyyspäivää, pitkää eloa kuninkaalle ja muistakaa vetää vessat, nokialaisilla on kuulemma jano.